Tervetuloa seuraamaan lasten ja nuorten, sekä perheiden monimutkaisen haastavaa arkea.

Tervetuloa seuraamaan lasten ja nuorten, sekä perheiden monimutkaisen haastavaa arkea.

Tarinat ovat tietenkin fiktiivisiä mutta toivottavasti niistä herää ajatuksia. Aluksi meillä oli alustava suunnitelma ryhmätyön aiheista ja siihen liittyvistä hahmoista. Pikkuhiljaa aiheet alkoivat hahmottumaan, faktaa löytymään ja tarinat elämään. Kuten joskus elämässäkin, kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan mutta onneksi on Tampereen palvelujärjestelmän kautta löytyy apua tai jos ei sieltä niin sitten jostain muualta. Lue tarinat, tutustu linkkeihin ja ryhmätöihin ja vastaa lopussa olevaan pakolliseen kyselyyn. 

Hilda ja perheen sateenkaarikalterin harmaantuvassa olevat värit

Perheeseen kuuluu äidit Leena, Alina ja kaksoistytöt Lilly ja Leila 3v:t ja Hilda 8v. Lapset käyvät päiväkodissa ja Hilda käy kakkosluokkaa. Leena on ammatiltaan lähihoitaja ja Alina taas työskentelee kirjastossa. Elämä on ollut hieman holtitonta jo jonkin aikaa, koska kasvatustavat ovat hieman hukassa. Äidit ovat käyttäneet nyt vapaata kasvatustyyliä. Hilda on välillä todella epämääräinen ja ahdistunut. Opettajat ovat ottaneet nyt jo useammin vanhempiin yhteyttä Hildan käytöksen takia.

Välitunnilla pojat olivat ottaneet Hildan pipon, josta Hilda meni paniikkiin. Pojat eivät antaneet pipoa takaisin ja Hildaa alkoi ahdistaa ja itkettää. Tämän seurauksena opettajat olivat jo huomanneet mitä tapahtui ja he tulivat tilanteeseen mukaan. He ottivat myös Hildan sivuun koska hän oli voimakkaasti ahdistunut, joka tuli esille voimakkaana itkuna ja hengenahdistuksena. Seuraavalla välitunnilla, kun pojat olivat potkimassa palloa Hilda meni poikien luokse. Hilda alkoi raivokkaasti haukkumaan ja huutamaan pojille. Raivo nousi niin suureksi, että Hilda alkoi lyömään ja potkimaan poikia. Onneksi välituntivalvoja pääsi nopeasti väliin ja vei Hildan sivuun puhumaan ja soitti vanhemmille. He sopivat, että Hilda ja hänen vanhempansa menevät kuraattorille puhumaan.

Kuraattorin luona kävi ilmi, että Hilda on kotona ollut hyvin uhmakas äitipuoltaan kohtaan. Esim. Jos äitipuoli pyytää syömään hän ei tule ja voi jopa huutaa hänelle jotain. Kun kotona on keskusteltu vaikeista asioista, niin ahdistus nousee paljon pinnalle ja voi nousta kovinkin voimakkaaksi ja asioista keskustelu pitää jättää siihen. Hildan vanhemmat päättävät myös Hildan vaatteet, eikä Hilda osaa ilmaista vaatteista aiheutuvaa ahdistusta muuten, kuin huonolla käytöksellä esim. huutamisella ja aggressiivisella käyttäytymisellä. Äiti on hakenut tukea ja neuvoja lasten mielenterveystalolta, jonne hän soittaa ja keskustelee Hildan asioista. Heillä on myös kuraattorin kanssa tapaamisia 1-2 kertaa kuukaudessa.

Koko perhe on ruvennut oireilemaan. Vanhemmat ovat todella uupuneita tekemään työtään ja samaan aikaan vahtimaan kolmea lasta, jonka seurauksena lasten äiti Leena on ruvennut näpistämään töistään potilaille suunnattuja lääkkeitä ja huumausaineita. Leena on myös alkanut pyörimään erikoisissa ympäristöissä myöhään iltaan asti. Sillä välin Alina taas hoitaa työt ja kotiarjen. Nyt hiljattain perheen äidille Alinalle on selvinnyt, että Leena on addiktoitunut huumausaineisiin ja näpistelee niitä töistä.Alinan huolet alkavat lisääntymään kun muutaman viikon päästä hänelle soitettiin yöllä Leenan olevan sairaalassa. Alinan tultua sairaalaan lasten kanssa hän oli huomasi välittömästi Leenan olevan tajuton. Leenaa oltiin ammuttu ja Leenalle joudutaan tekemään käden amputaatio. 

Poliisien tultua paikalle Alina sai kuulla totuuden tapahtumista. Leena oli ollut jo kauan isoissa huumeveloissa, joiden seurauksena hän joutui pahoinpidellyksi. Poliisien mukaan samaisessa tilanteessa Leena oli tappanut nuoren miehen. Leenan parannettua hän joutui vankilaan elinkautista istumaan. Aluksi hänelle ei suoda tapaamisia tai lomia. Agresiivisen käytöksen takia hän on joutunut monesti alkuajoista eristykseen. Muu perhe on aivan järkyttynyt tapahtuneesta Alina hoitaa nyt lapsia yksin ja sosiaalityöntekijät ovat ottaneet yhteyden perheeseen ja jatkotoimenpiteisiin. Perheen vanhin lapsi häpeää tapahtumia ja pelkää siirtyä 3-luokalle. Perheen nuorimmat lapset eivät, vielä ymmärrä tapahtunutta, mutta kyselevät toista äidistä Leenasta jatkuvasti. Perheen toinen äiti Alina on hakeutunut terapiaan ja saanut sieltä hurjasti apua. Perheen arki jatkuu nyt normaalisti, jos niin voi sanoa.

Kun rajat ylitetään ja tragedia ohittaa rakkauden

Eino ja Martti, sekä heidän lapsensa Vanessa ovat sateenkaariperhe. Hertta oli heidän pitkäaikainen ystävä joka on kokenut olevansa jo Vanessan sijaisäiti. Hertta on myös ihastunut Einoon ja pitkään yrittänyt ehdottaa Apilaperheen muodostamista. Eino ja Martti eivät ole tähän suostuneet ja heidän ystävyys on alkanut rakoilemaan. Vanessa on seitsemännellä luokalla koulussa ja hänelle on alkanut tulemaan tic-oireita, josta muut luokkalaiset ovat alkaneet ihmetellä Vanessan käytöstä. Aspergerin takia Vanessa kokee luokkalaisten katseet uhkaavina ja pilkkaavina. Kun Vanessa tulee koulusta kotiin hän puhuu vanhemmilleen siitä, että hän kokee, että häntä kiusataan koulussa, jolloin vanhemmat laittavat kouluun viestiä opettajalle. 

Seuraavana päivänä opettaja ottaa asian esille luokassa, jossa tulee ilmi, että oppilaat eivät tarkoittaneet mitään pahaa Vanessalle. Oppilaat sanovat, että he vain ihmettelivät Vanessan “pakkoliikkeitä”. Opettaja oli puhunut asiasta vanhempien kanssa ja kertonut Vanessan pakkoliikkeistä vanhemmille. Vanhemmat tämän seurauksena olivat ottaneet yhteyttä kouluterveydenhuoltoon, jossa terveydenhoitaja ohjaa perheen Tipotielle, jossa perhe saa enemmän apua Nepsy- työryhmältä.

Hertta on asiasta alkanut katkeroitumaan jo pidemmän aikaa siitä, ettei hänen elämänsä rakkaus Eino ole suostunut hänen ehdotuksiin. Hertan sisällä oleva pitkäaikainen "valkoinen raivo" on ottamassa valtaa ja hän on päättänyt murhata Martin mustasukkasuuden takia. Eino oli ollut työmatkalla Pariisissa, jolloin Hertta oli tullut tapaamaan Vanessaa ja Marttia ja päätti vierailunsa aikana toteuttaa murhan. Hertalla oli 4 päivää aikaa hävittää ruumis, ennenkuin Eino palasi kotiin. Hän jäi Vanessan kanssa kotiin pitämään huolta hänestä. Eino oli ollut työmatkallaan huolissaan Martista kun hän ei ollut vastannut puheluihin. Hertta kertoi Vanessalle tarkoin yksityiskohdin mitä oli tehnyt tämän isälleen. Vanessa oli peloissaan, mutta ei uskaltanut kertoa kotioloistaan tai soittaa Martille, koska pelkäsi että Hertta tekee hänelleen jotain...

Eino saapui kotiin, 2 päivää aikaisemmin koska oli huolissaan perheestään. Kotiin palaessa ihmetteli missä Martti on ja kysyi Hertalta. Hertta ei vastannut mitään, hymyili vain rakkaudesta onnessaan ja mumisi jotain, Vanessa uskaltautui kertomaan Einolle tämän mutta ei halua poliiseja kuitenkaan paikalle. Eino päätti loppujenlopuksi soittaa poliisit paikalle hakemaan Hertan. Hertta murtui poliisiasemalla mihin oli vieny ruumiin ja ruumis löytyi. Einon piti mennä tunnistamaan ruumis. Ruumis oli verinen ja pahoin runneltu. Hertta tuomittiin elinkautiseen Matin murhasta. Eino järkyttyi ja masentui vakavasti. Ei pystynyt huolehtimaan Vanessasta joten hänet huostaanotettiin.

Matin väkivaltainen käytös kertoo ongelmista mutta kenen ongelmista?

 

Matin Perheeseen kuuluu entinen "teiniäiti" Maiju ja isä Rauno, sekä heidän vilkas poikansa Matti. Matti on viikot eskarissa ja kävelee itse sinne ja kotiin. Perheessä on huomattavissa Matin käytöksessä väkivaltaa.  Matin väkivaltaisuus tulee myös eskarissa esille. Esim kun toinen lapsi vie häneltä tavaran niin hän lyö lasta.  Matin vanhemmat kertovat pojan olleen kuten muutkin tämän ikäiset pojat. Kun poika täytti 6 vuotta ja eskari alkoi, alkoivat vanhemmat huomata Matissa muutosta. Kotona alkoi olla ongelmia. Matti käyttäytyi agressiivisesti vanhempiansa kohtaan, ei jaksanut keskittyä, tarvitsi kokoajan jotakin virikettä sekä nukkui yöt huonosti. Muutos huomattiin myös eskarissa. Matti kiusasi eskarikavereitaan ja saattoi myös välillä lyödä heitä. Matti viettää paljon aikaa isovanhempien kanssa, mutta siellä ei koskaan näy väkivaltaisuutta.

Eskarista oltiin yhteydessä Matin perheeseen ja he tekivät tiivistä yhteistyötä jotta Matti saisi tarvitsemansa avun. Matin perhe otti yhteyttä omaan terveyskeskukseensa ja pääsivät juttelemaan sinne perheensä tilanteesta. Terveyskeskuksessa arveltiin Matilla olevan ADHD, joten perhe sai lähetteen lääkäriin jotta asiaa voitaisiin tutkia lisää. Lääkärissä Matille diagnosoitiin ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö. Nuoren ikänsä takia päätettiin ettei Matille määrätä lääkitystä, vaan hoito aloitettaisiin lääkkeettömällä hoidolla. Lääkäri kuitenkin sanoi Matin vanhemmille, että kannattaisi olla herkästi uudestaan yhteydessä lääkäriin jos Matin tilanne ei paranisi, tällöin lääkehoitoa kokeiltaisiin. Eskarissa diagnoosi otettiin hyvin vastaan ja työntekijät olivat ammattitaitoisia ja tiesivät heti miten Matin kanssa tulisi toimia. Matti sai nyt eskarissä enemmän tukea ja ohjausta. Vanhemmille diagnoosi oli ensin vaikea asia kuulla, sillä he eivät tienneet miten Matin kanssa kuuluisi nyt toimia. Yhteistyö eskarin kanssa ja satunnaiset perheneuvolakäynnit kuitenkin helpotti vanhempia ja he saivat paljon hyviä vinkkejä ammattilaisilta. Perheen äitiä kuitenkin pelottaa miten Matti suhtautuu koulun alkamiseen sillä poika ottaa muutokset erittäin raskaasti. Nyt Matilla on taas ajoittain esiintynyt aggressiivisuutta päiväkodissa ja on käynytkin ilmi, että Matti ei tykkää vanhempiensa juomisesta ja usein suuttuu siittä, niin paljon että alkaa lyömään vanhempiansa ja haukkumaan heitä.

Tarkempien selvittelyjen jälkeen kävikin ilmi, että perheessä molemmilla vanhemmilla on päihderiippuvuutta. Rauno on alkoholiriippuvainen ja käyttää alkoholia päivittäin. Maijukin on alkoholiriippuvainen, mutta ei käytä niin paljon kuin Rauno. Maijun käyttö on enemmän viikonloppu painotteista, mutta välillä viikollakin ottaa muutaman. Maiju on vielä työelämässä, mutta Rauno ei ole tehnyt 4kk enään ollenkaan töitä. Raunon työttömyys stressaa Maijua, koska heidän rahat ei lähes riitä elämiseen. Maiju on itse töissä läheisen yläasteen koulun siivoojana. 

YH-isi Timo ja täydellinen elämä, ainakin somen mukaan!

Timo on 43-vuotias yksinhuoltajaisä. Timolla on 4 lasta, joilla kaikilla on eri äiti. Timo ei ole onnistunut säilyttämään suhdetta yhdenkään lapsista äitiin. Timo on lasten huoltaja hyvän rahatilanteensa johdosta. Lapsista kukaan ei tunne äitiään. Konsta on Timon vanhin lapsi, hän on 16-vuotias. Hän kärsii kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja on itsetuhoinen. Konsta toivoisi saavansa tukea isältään tai, että isä hakisi hänelle ammattiapua, mutta Timon kiinnostus ja aika ei riitä siihen. Konsta toimii usein isällisenä hahmona nuorimmille sisaruksilleen, silloin kuin hänen oma vointinsa on tarpeeksi hyvä. 

Konsta harrastaa jo kahdeksatta vuotta jääkiekkoa Ilveksessä. Joukkueen tärkeä turnaus on kestänyt jo viikon, ja viimeinen ratkaiseva peli häämöttää. Konsta on pelannut hienosti ensimmäiset pelit ja loistanut muiden joukkuelaisten silmissä. Kukaan ei kuitenkaan tiedä mitä Konsta käy yksin pään sisällään. Konstan joukkuekaverit ovat huomanneet hänessä erityisen ylimielisiä ja kiihtyviä piirteitä, vaikka Konsta onkin tietoinen hyvistä pelitaidoistaan, ei hän kuitenkaan koskaan ole näin käyttäytynyt. Pukuhuoneessa Konsta riisuuntuu ja nousee seisomaan penkille. Hän käskee jokaista kiinnittämään huomion itseensä: “ Katsokaa minua ja oppikaa!”, “Jos pelaisitte yhtä hyvin kuin minä voittaisimme joka pelin!”. Joukkuekaverit purskahtavat nauruun, mutta Konsta ei välitä vaan jatkaa: “ Olen meistä selvästi lihaksikkain, lyön hengestäni vetoa että nostan enemmän penkistä kun kukaan teistä!” . Pukuhuoneessa alkaa kuulumaan hiljainen supina ja kaikki katsovat Konstaa ihmetellen. Valmentaja saapuu pukuhuoneeseen ja pyytää Konstaa välittömästi laskeutumaan penkiltä: “Pue kamat päälle ja lopeta pelleily”.

Peli on sujunut hyvin ja viimeinen erä juuri alkaa. Konsta on tehnyt hattutempun ja joukkue onkin johdolla yhdellä pisteellä. Heti viimeisen erän alettua toinen joukkue tasoittaa pelin, jolloin Konsta kiihtyy ja heittää solvauksia joukkuetovereitaan kohtaan. Joukkueen välinen henki kiristyy ja peli vaikenee kun yhteishenki ei toimi. Eletään erän viimeisiä minuutteja ja peli on edelleen tasan. Kiekko on Konstalla ja hän tietää että seuraavat syötöt ovat ratkaisevia. Konsta katsoo vastustajan maalilla luistelevaa joukkuelaistaan ja syöttää hänelle. Kiekko kuitenkin kulkeutuu vastustajan lapaan. Konsta lamaantuu kentän keskelle, hän ei pysty enää liikkumaan. Vastustaja kuljettaa kiekon maalille ja tekee ratkaisevan voitto maalin. Konstan ympärillä yleisö alkaa hurraamaan ja huutamaan vastustajan nimeä. Pari joukkuetoveria luistelee Konstan ohi ja huutelevat: “Kaikki on sun vika, opettele syöttämään!”. Joukkue palaa pukuhuoneeseen ja Konsta istuu penkille. Valmentaja alkaa kertomaan asioita mitä joukkue olisi voinut tehdä toisin, mutta Konsta ei kuuntele. Hän vaipuu omiin ajatuksiinsa ja toistaa päässään kavereiden antamia solvauksia. “Kaikki tosiaan on mun vika”, Konsta sanoo ääneen ja lähtee pukuhuoneesta ovet paukkuen.

Turnauksesta on kulunut muutama päivä ja Konsta ei ole vieläkään päässyt yli omista ajatuksistaan. Konstan vanhemmat alkavat olemaan huolissaan, hän ei suostu syömään ja makaa sängyssään päivät. Konsta ei ole mennyt edes kouluun, vaan väittää saaneensa flunssan. Koittaa viikonloppu eikä Konstaa kiinnosta lähteä ystäviensä kanssa mihinkään. Vanhemmat ovat nyt erityisen huolissaan, sillä Konstalle kaverit ovat kaikki kaikessa ja viettää aina viikonloppunsa heidän kanssaan. Hän on ollut koko perjantai illan omassa huoneessaan eikä poistunut kuin vessaan. Konstan kamppailee ristiriitaisien ajatuksiensa kanssa, joka johtaa Konstan satuttamaan itseään. Isä löytää hänet ja he lähtevät suoraa ensiapuun. Siellä Konsta saa tarvitsemansa avun. Käy ilmi että Konsta on käynyt läpi depressio jaksoa, johon on johtanut pelissä epäonnistuminen. Tätä ennemmin hänellä on ollut mahdollisesti maanísta jaksoa. Ammattiapu päättää, että Konstan on parempi asua hetki tarkkailussa jossain muualla kuin kotona. Konsta on tietoinen tilastaan ja ryhtyy yhteistyöhön hoitajien kanssa ja hänellä epäillään nyt kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

Timo viettää suuren osan ajastaan somessa ja hänelle seuraajat ja tykkäykset ovat tärkeitä. Vaikka Timo onkin rahallisesti hyvässä asemassa, suuri osa rahoista menee uusimpiin puhelimiin ja kuvausvälineisiin, jolloin lasten talvikenkiin tai luokkaretkiin harvoin jää rahaa. Timo ei itse näe käyttäytymisessään mitään väärää ja ajattelee lastensa olevan jo niin isoja, että osaisivat huolehtia jo itsestään. Siitä syystä pienetkin virheet saavat Timon suuttumaan silmittömästi lapsilleen.

Lisbeth “Lissu” on Timon 14-vuotias tytär. Hän rakastaa meikkejä ja missikisoja. Timo kokee hyötyvänsä Lissun saamasta huomiosta lapsimissinä, joten osallistuu Lissun “uraan” tukevana isänä ja päivittää siitä someensa. Lissu on “isän lellikki”, sillä isänsä tavoin hänellä on paljon someseuraajia. Siksi hän saa sisaruksiinsa verrattuna enemmän tavaroita ja huomiota.

Jaakko on Timon 11-vuotias poika. Jaakko on luonteeltaan ujo, eikä hänellä ole jalkapalloharrastuksen ja koulun lisäksi paljoa sisältöä elämässään. Jaakko kaipaisi isältään huomiota ja kannustusta. Jokaisessa jalkapallopelissään hän odottaa näkevänsä isän katsomossa, mutta joutuu lähes aina pettymään. Jaakko ei ole kiinnostunut sosiaalisesta mediasta ollenkaan, josta syystä hän on hieman syrjäytynyt.

Natasha on Timon 8-vuotias tytär, ja lapsista nuorin. Ihonvärinsä vuoksi hän on alkanut ihmetellä miksi näyttää eriltä kuin sisaruksensa. Natasha on luonteeltaan pohdiskeleva ja on kiinnostunut siitä kuka hänen äitinsä on. Timo ei kuitenkaan ole Natashan äidin kanssa väleissä eikä siksi suostu kertomaan tytölle äidistään.

Kun Lissu täytti 15 vuotta, hänen äitinsä halusi ottaa häneen yhteyttä. Hän otti Lissuun yhteyttä löydettyään hänen instagraminsa Timon käyttäjän kautta. LIssu järkyttyi yhteydenotosta ja meni heti kertomaan asiasta isälleen. Timo antoi Lissun äidin tulla tapaamaan heitä, siinä toivossa, että saisi taas rakkauden kipinän syttymään. Lissun äiti sai lopulta tietää perheen tilanteesta ja sai Timon hakemaan itselleen apua. Kun Timo oli paremmassa kunnossa ja saanut asioitaan hoidettua, hän ja Lissun äiti halusivat yrittää suhdetta uudestaan.

TEHTÄVÄ:

HUHHUH! Olipa hienosti toteutettu tarina! :D Kun olet lukenut tarinat, katsonut ryhmätyöt ja tutustunut tarkasti linkkeihin, niin käy vastaamassa PAKOLLISEEN KYSELYYN!

Irkun matkassa!

IRKUN MATKASSA

Tervetuloa seuraamaan Lähihoitaja Irman eli "Irkun" monimutkaista ja haastavaa työnkuvaa lasten, nuorten ja perheiden parissa. 

Tarinat ovat tietenkin fiktiivisiä mutta toivottavasti niistä herää paljon ajatuksia. Aluksi meillä oli alustava suunnitelma ryhmätyön aiheista ja siihen liittyvistä hahmoista. Pikkuhiljaa aiheet alkoivat hahmottumaan, faktaa löytymään ja tarinat hahmottumaan. Kuten joskus elämässäkin, kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan mutta onneksi Irkku auttaa arjen eri käänteissä ja monessa muussakin jutussa. Pitkin tarinaa kuulemme Irkun kertomuksia mihin hän perhettä on Tampereen palvelujärjestelmässä ohjannut! 

Tutustu ryhmätöihin, tarinoihin ja linkkeihin, sekä vastaa tarinan lopussa olevaan pakolliseen kyselyyn. Teitte hauskan tarinan, joten tästä se lähtee...

Iidan raivo tuottaa tulosta.

Iida on nuori (14v) teini-ikäinen tyttö joka sairastaa Touretten-syndroomaa ja Aspergeria. Hän asuu vanhoillislestaadiolaisessa perheessä Pohjanmaalla. Perheeseen kuuluu isä Sipi, äiti Sirpa, Iida ja 9 pienempää sisarusta. Perheessä on ollut aina kova kuri uskonnollisen kasvatuksen takia ja se on ollut Iidalle huomattava helpotus arjessa säännöllisyyden takia, aspergerista johtuen. 

Muuten perheen elämä ei ole ollut Iidalle hirveän antoisa koska Iidan äiti sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen silloin kun Iida syntyi. Ja uskonnosta johtuen kun ehkäisyä ei ole saanut käyttää niin Iidalle on tullut pikku sisaruksia tasaisin väliajoin jolloin äidin masennus on vain pahentunut ja hiljalleen kroonistunut. Iida on siis toiminut äidin apulaisena vähän kuin kakkos äitinä pienemmilleen. Isä ei osallistu ollenkaan perheen pyörittämiseen vaan keskittyy uskonnolliseen johtamiseen ja oman alueensa poliittisiin johtotehtäviin sekä on pyrkimässä eduskuntaan. Iida kuvailee isäänsä itsekeskeiseksi, joka syyttää äitiä huonosta lapsien kasvatuksesta eikä näe itsessään mitään virheitä. Isä vetoaa patriarkaaliseen uskontonäkökulmaan.

Perheen asiat lähtivät purkautumaan kun Iida sai koulussa raivokohtauksen ja löi luokkakaveriaan. Opettaja ei pystynyt selviytymään tilanteesta vaan kutsui terveydenhoitajan paikalle joka vei Iidan huoneeseensa rauhoittumaan. Terveydenhoitajan luona Iida alkoi kertoa itkun lomassa perheensä tilanteesta ja tunsi kuinka vuosien tuska lähti purkautumaan. Terveydenhoitaja tiesi heti kenelle soittaa, Irkulle! 

Irkun kommentit: "No heti kun minä tulin, niin perheen asiat alkoivat purkautumaan. Passitin äidin heti Acutaan ja hän pääsi lopulta kuntoutus jaksolle ja sai lääkkeet kohdalleen. Onneksi hän uskalsi lähteä hoitoon kun ymmärsi avuntarpeensa itsekin. Hänen siskonsa tuli hoitamaan perhettä siksi aikaa. Iidaa taas yritin tukea siten, että sovittiin käynti neuropsykiartialle josta hän sai apua Touretteen ja Aspergeriin, sekä mahdollisen lääkityksen. Ainoastaan isä ei halunnut apua koska ei millään tavalla tuntenut tarvitsevansa sitä ja siellä se vaan painoi pitkin maakuntia jatkaen poliittisia toimiaan. Onneksi se terkka soitti mulle, koska piti vähän häntäkin tukea kun oli mennyt meni työpäivänsä päätyttyä Alkoon hakemaan pullon kossua, koska tunnemyrsky oli hänelläkin niin suuri nuoren tytön rankan tarinan johdosta. Välillä tässä pitää ammattilaisiakin tukea."

Tanelin mauton matkassa

Tanelin elämä alkoi ankeassa vihreällä kaakeloidussa synnytyshuoneessa, marraskuisena yönä. Synnytys oli rankka ja Tanelin äiti oli viikkoa aiemmin hakeutunut Päiväperhon asiakkaaksi, päihteidenkäytön seurauksena ja äitiysneuvolan kehoituksesta. Katkaisuhoidon prosessi ei ollut ottanut tuulta alleen vaan Tanelin äiti oli retkahtanut usein raskaudesta huolimatta. Taneli kärsi hapenpuutteesta pitkittyneen ponnistusvaiheen takia ja vihdoin maailmaan päästyään, alkoivat vieroitusoireet melkein heti. Taneli siirtyi hoitoon vastasyntyneiden teholle ja vieroitusoireita hoidettiin aluksi morfiinia ja vahvoilla kipulääkkeillä. Kun vieroitusoireet helpottivat Taneli siirtyi äitinsä kanssa ensi ja turvakotiin missä äiti saisi apua vauva arkeen ja omaan tervehtymisprosessiinsa. Kun Taneli täytti kaksi kuukautta hänen äidillään alkoi oikeudenkäynti edelliskesänä tehdyistä rikoksista ja tuomiota paukkui 9 kk kiinteää.  

Taneli otettiin kiireisesti huostaan ja sijoitettiin pikkuvauvoille tarkoitettuun sijoituskotiin. Siellä Taneli asui ensimmäiset vuotensa saaden hyvää hoitoa. Sijaiskodin periaatteisiin kuului että lapset kasvoivat kotona ilman päiväkotia mutta sijaisäiti Miina ja Taneli kävivät 2 x viikossa seurakunnan päiväkerhossa. Siellä moni kiinnitti huomion Tanelin poikkeavaan käytökseen ja Miina otti yhteyttä neuvolaan ja kertoi huolensa. Neuvolassa oltiin samaa mieltä ja Taneli ohjattiin tutkimuksiin Taysin neurologian polille. Niin pienille lapsille kuin Taneli oli, on vaikea tehdä tyhjentävää diagnosointia mutta alkuun päästiin hienosti ja ADHD:ta epäiltiin. Taneli pääsi toimintaterapiaan ja sai kuntoutusta muihinkin arjen haasteisiin. Sosiaalityöntekijä suositteli Tanelille tukiperhettä jotta myös Miina saisi hetken hengähtää, perheeseen oli tullut uusi vauva sijoitukseen ja yöt olivat levottomia ja Taneli selkeästi kärsi levottomuudesta kotona. Tukiperhettä ei kuitenkaan heti löytynyt vaan Taneli jäi jonottamaan sopivaa perhettä. Tanelin kodin lähellä oli pienimuotoinen perhekoti jonka lapset olivat Tanelin luokalla ja Tanelille tarjottiin sieltä tukiperhe paikkaa kunnes sopiva perhe löytyisi.

Perhekodille työskenteli lähihoitajana ”Irkku” joka oli jo ehtoopuolelle kääntynyt vanhan kasvatusmetodin omaava "pirttihirmu". Tanelin ja Irkun välille syntyi hyvä hoitosuhde ja Tanelista tuli pian Irkun lellikki ja lempilapsi. Jokin Tanelin olemuksessa ja tarinassa sai Irkun sydämen heltymään. Taneli huomasi pian myös itsekin sen että Irkun käytös häntä kohtaan oli erilaista kuin muita lapsia ja Taneli alkoi pian käyttämään hyväkseen Irkun lempeyttä. Taneli kävi perhekodille muutaman vuoden ajan ja sijaisäitiki Miinakin oli sitä mieltä että muuta tukiperhettä Taneli ei tarvitse. Taneli ei koskaan tavannut biologisia vanhempiaan mutta joulukortti tuli silloin tällöin ja aina eri vankilasta. Äidin vankila- ja päihdekierre ei koskaan loppunut joten Tanelin sijoituksesta tehtiin lopullinen. 

Murrosiän kynnyksellä Taneli koki monia myllerryksiä ja sitoutuminen eri terapioiden kärsi. Ylä-asteella kun muut miettivät jatkokoulutuspaikkoja Taneli ahdistui aina vaan enemmän ja enemmän, Tanelista tuntui ettei hän ollut tarpeeksi hyvä missään ja mikään ei oikein tuntunut omalta alalta joten hän päätyi käymään 10 luokan selkeyttämään ajatuksiaan ja korottaakseen numeroitaan. Taneli sai sijaisvanhemmiltaan mopoauton koulussa kulkemisen tueksi. Se nosti Tanelin itsetuntoa hirmuisesti ja vapaus tuntui huumaavalla päässä. Oma auto ja oma lupa kulkea, ei ketään kuka vie ja tuo vaan oma vapaus liikkua mihin ja miten itse haluaa. Kesätyötäkin oli Miina suositellut mutta Tanelia ei juuri innostanut uuden vapauden kynnyksellä mikään työpaikkojen etsiskelyn. 

Kesä ja nuorenmiehen villi mieli vei mennessään ja illat tuli istuskeltua milloin rannalla tai paikallisen ”kessan ” terassilla. Muutama kaveri oli jo maistellut olutta ja Tanelia alkoi kiinnostamaan myös. Ensihumala tulikin nautittua kauniina kesäiltana läheisellä uimarannalla ja Tanelista tuntui humala niin hyvältä että hän alkoi maistelemaan olutta useimmin ja useimmin. Krapulapäivänä ei jaksanut nousta sängystä ja aamut venyivät aina vaan pidemmiksi. Koulu unohtui ja päivät vaan kuluivat humalahakuisesti ja aamut krapulanukkumiseksi. Tanelista alkoi kuitenkin pian tuntumaan että suuntaus oli väärä ja eräänä iltana hän päätti soittaa Irkulle ja kertoa huolistaan, josko irkku osaisi häntä auttaa ja neuvoa mitä ja mihin suuntaan olisi hyvä nyt edetä. Taneli keräsi rohkeuttaan ja mietti miten sanoisi tai kertoisi irkulle ongelmista. Kun Taneli vihdoin sai kerättyä rohkeutta oli helpotus kuulla Irkun matala ääni puhelimesta ja Taneli alkoi kertomaan itkun sekaisella äänellä.....​

Irkun kommentit: Onneksi se hunsvotti ymmärsi soittaa minulle! Eipä siitä koko kesänä kuulunutkaan mitään mutta kyllä Irkku auttaa! Tanelihan on sellainen vilkas, miten sitä nykyään sanotaan ADHD-nuori. Jämäkkä hänen kanssaan oli oltava koko ajan, koska struktuurit nyt vaan toimivat hyvin ja luottamuksellinen suhde. Sanoin suoraan Tanelille, että nyt ryhdistäydyt ja keskity, oletko unohtanut sen itsehillinnän taitosi mitä olen sinulle opettanut? Menin sitten heti seuraavana päivänä saattelemaan Tanelin kouluun ja sanoin niille sen kavereillekin, että "Taneli lopetti hölmöilyn ja Irkku kyllä laittaa teidätkin kuriin jos tarve vaatii!". Tanelin mielestä se oli kuulemma hauskasti sutkautettu.

Peran moninainen identiteetti.

Pera on alkanut 7 vuotiaana miettimään, että on väärässä kehossa. Kaksi äitiä ollut hyvin tukena Peran elämän ajan. Tukea on kuitenkin tarvittu, eteenkin murros-iän vaiheella kun keho on alkanut muokkautumaan tyttömäiseksi ja silloin Peralla alkoikin olemaan ongelmia syömisen kanssa, josta alkoikin sitten syömishäiriö ja siitä pahentunut kehodysforia. Toinen äideistä saanut tietää, että on vakavasti sairas ja tulee kuolemaan sairauteen. Äidin kuoleman jälkeen perheeseen tulee kriisi, ja Pera joutunuu nuorisopsykiatrian osastolle. Äiti saa myös kriisiapua sairaalasta, josta äiti ohjataan terveyskeskukseen. Pera saa tällä hetkeä osastolla tarvitsemaansa apua monelta eri taholta. Tavallisimmat hoitomuodot ovat yksilö-ja perhe,- ja ryhmäterapia, sekä tehdään yhteistyötä kotikunnan palveluiden kanssa nuoren tarpeiden mukaisesti. Pera kokee olonsa vaikeaksi terveyspalveluiden parissa, koska häntä ei käsitellä hänen kokeman sukupuolen mukaan.

Irkun kommentit: "Olen ollut Peran perheen mukana jo pienestä pitäen ja olihan se aika kova paikka kun toinen vanhemmista kuoli. Se ei tehnyt yhtään hyvää Peralle, kun hän taistelee samalla oman identiteettinsä kanssa. Äidin kuoleman jälkeen ohjasin perheen kriisiavun piiriin. Katsotaan nyt miten tämä tilanne tästä etenee."

Kertulle ei kukaan sano ei!

Kerttu on kahdeksanvuotias tokaluokkalainen tyttö Tampereelta. Isä jäänyt yksinhuoltajaksi vuosi sitten tapahtuneen eron jälkeen. Kertulla on ahdistuneisuus- ja käytöshäiriöitä, jotka näkyvät arjessa. Koulussa on noussut huoli Kertun jaksamisesta. Kerttu toistuvasti unohtaa läksyt, käyttäytyy huonosti ja sosiaaliset taidot ovat onnettomat. Opettaja on ottanut yhteyttä koulupsykologiin Kertun ongelmien vuoksi. Isän ja koulupsykologin yhdessä käydyn keskustelun johdosta päätetty ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen. Isä kertoo, että on välillä voimaton ja tarvitsisi tukea arjen haasteisiin. Isä kokee huonoa omaatuntoa eron vuoksi, ja sallii Kertun käyttäytyä miten Kerttu itse haluaa. Vapaa kasvatustyyli näkyy Kertussa sosiaalisten tilanteiden taitamattomuutena, sekä kognitiivisissa taidoissa. Sosiaalityöntekijän kanssa käydyn keskustelun jälkeen päädytään tarjoamaan perheelle tukihenkilöä. Tukihenkilö keskittyy Kertun kanssa toiminnallisuuden lisäämiseen 16h/kk. Kahden kuukauden tukihenkilötoiminnan jälkeen, palvelu muuttui perhetyöksi. Koulusta on tullut myös positiivista palautetta Kertun opiskeluiden ja käytöksen suhteen.

Irkun kommentit: "Kerttuunha minä tutustuin tämän tukihenkilötoiminnan kautta. Siinä sitten oli oikein pikkuriiviö. Muistutti ihan minua, kun olin pieni. Tomera tyttö, ei sen puoleen mutta pikkasen pitää ohjailla oikeeseen suuntaan niin Kerttua kuin isääkin. Kyllä minä uskon, että tässä on jo lyhyessä ajassa edistystä syntynyt kun vähän laittoi rajoja tytön ympärille ja arvostavaa kasvatusta, sekä treeniä sosiaalisiin suhteisiin. Aina ei kaikkea saa, kuten en minäkään saanut Tauno Paloa."

Sakari`s heart is a PUNK!

Sakarin masennus on alkanut vanhempien lisääntyneen päihteidenkäytön seurauksena. Sakarin äiti on sosiaalityöntekijä, joka juo omien sanojensa mukaan vain viinilasillisen tai muutaman viikonloppuisin, todellisuudessa tilanne on toinen. Äiti haluaisi Sakarin kouluttautuvan pitkälle ja haluaisi, että hän lopettaa “pelleilyn”. Masennus on äidin mukaan murrosiästä johtuvaa kiukuttelua joka ajan myötä helpottaa, kun Sakari kasvaa ja menee lukioon.

Sakari oli isän mukana varhaislapsuudessa bänditreeneissä, sekä näki paljon sitä kautta isän elämää. Isän elämässä alkoholi on ollut jo ennen Sakaria, mutta käyttö lisääntyi vahvasti bändin hajoamisen jälkeen. Sakari oli silloin 9 –vuotias. Hän häpeää perhettänsä ja käyttää vahvasti repressiota, kun perheasiat tulevat esille. Sakarin päivärytmi on sekaisin, kun bändikämpällä menee aina pitkälle yöhön, joten hän nukkuu myöhään. Sakarin masennuksen takia hänen on vaikeuksia päästä sängystä ylös ja lähteä kouluun. Koulumenestys on tämän takia huonoa. Bändireeneissä haisee vahvasti kannabis. Kesäisin Sakari viettää aikaa koskenrannassa pussikaljaillessa.

Irkun kommentit: "Mä niin muistan oman nuoruuden ajan kun olin Eskon bändin "Rymynes" yhtyeen keikalla. Huhhuh, kun pojat soittivat hyvin! Mutta niin se aika heittää meitä suuntaan jos toiseen. Minusta tuli lähihoitaja ja Esko jämähti paikoilleen. Sakarihan on mukava poika piikikkään keesinsä takana, tosin vähän sellainen runoilijapoika. Seuraavalla kerralla otan puheeksi EHYT Ry:n materiaaleja hyödyntäen tämän kannabiksen käytön. Se asia on selvitettävä kyllä Sakarin kanssa."

TEHTÄVÄ:

HUHHUH! Olipa hienosti toteutettu tarina! :D Kun olet lukenut tarinat, katsonut ryhmätyöt ja tutustunut tarkasti linkkeihin, niin käy vastaamassa PAKOLLISEEN KYSELYYN!

Haastavien asiakkaiden hammashoitola osa 4.

Haastavien asiakkaiden hammashoitola osa 4.

Aikasemmissa jaksoissa työpäiväänsä ovat meille avartaneet Aila ja Martti, Ruusu"Fittis"-Marja ja Hermanni "Fattis" ja Sakke ja Riitta-Liisa. Tänään kuitenkin keskitymme Hammashoitaja Sakken ja Lääkäri Riitta-Liisan haastavaan päivään! Samalla pääsemme seuraamaan päivän tapahtumia myös asiakkaan näkökulmasta, kun Susanna kertoo oman näkökulmansa päivän tapahtumiin. 

No niin...tästä se päivä lähtee!

1. Asiakas: Lotta

Lotta on tullut hammastarkastukseen. Hänellä on lievä neurologinen oireyhtymä. Lotta haaveilee hammaslääkärin ammatista. Maija on kiinnostunut kuulemaan miksi Lotta haluaa hammaslääkäriksi. Maija yllättyy kuinka paljon Lotta tietää hampaisiin liittyvistä asioista. Lottaa on vaikea saada tuoliin, koska hän on hermostunut ja levoton. Tarkastuksen aikana Lotan nykäykset lisääntyvät, koska tilanne jännittää häntä. Lotta pelästyy tehoimun ääntä ja alkaa huutamaan, että häntä sattuu. Tarkastus lopetetaan hetkeksi. Juttelemme Lotan kanssa, jotta ajatukset saataisiin muualle ja hän pystyisi rauhoittumaan. Lotta pysyy loppuajan rauhallisena. Tarkastuksen jälkeen Lotta saa kotiin mukaan hammastahnaa ja hammasharjan. Hän lähtee hyvillä mielin kotiin ja sanoo odottavansa jo seuraavaa kertaa.

2. Asiakas: Miika

Seuraavana on vastaanotolle tulossa Miika, joka on 35-vuotias ja lievästi Cp-vammainen. Miika saapuu vastaanotolle pyörätuolilla mukanaan omaishoitaja (tyttöystävä). Aika on varattu tutulle hammaslääkärille, joka osaa toimia Miikan rajoitteet huomioon ottaen. Miikalle on varattu hieman normaalia pidempi aika vuosittaiseen hammastarkastukseen, jotta tarkastus voidaan tehdä rauhassa taukoja pitäen. Tiesimme etukäteen Miikan tarvitsevan apua siirtymisessä pyörätuolista hoitotuoliin, heikentyneen liikuntakykynsä takia ja autamme mm. kääntämällä käsinojan sivuun ja siirtämään pyörätuolin pois tieltä. Miikalla on spastinen cp-oireyhtymä, joka aiheuttaa niskanalueen pakkoliiketta, joka hankaloittaa suun yhtäjaksoista tutkimista. Tämän takia Miikalle kerrotaan kokoajan mitä tehdään ja mitä instrumentteja käytetään, jotta vältytään pistotapaturmilta sekä hoitotuoliin on varattu ylimääräinen niskatyyny. Miikan puheentuottamisessa on välillä hitautta ja otamme tämän huomioon tehdessämme hänelle kysymyksiä esim. omahoidosta. Käynti sujui tutulla kaavalla ja hänelle varattiin uusi aika valmiiksi. 

3. Asiakas: Miisa

Kolmantena asiakkaana meille on tulossa 17-vuotias näkö- ja kuulovammainen Miisa-neiti. Miisa on menettänyt näkönsä ja osittain kuulonsa 15-vuotiaana mopo onnettomuudessa. Hänellä on korvassaan kuulokoje, jonka avulla hän pystyy hieman kuulemaan ja näin ollen kommunikoimaan puhumalla. Miisa tulee hammashoitolaan opaskoiran Taiston kanssa. Miisa saapuu hoitolaan kela-taksilla ja taksikuski saattaa hänet odotustilaan. Hoitohenkilökunta on valmistautunut ja sammuttanut radion, ylimääräisen melun välttämiseksi. Kun Miisa on saapunut, hoitaja hakee Miisan odotushuoneesta kutsumalla häntä nimellä ja huomion kiinnittämiseksi koskettaa häntä kevyesti olkapäähän. Miisa ottaa hoitajaa käsivarresta kiinni ja hoitaja ohjaa Miisan huoneeseen. Taisto jää istumaan oven eteen ja huoneessa hoitaja ja lääkäri kuvailevat ympäristöä ja mitä toimenpiteessä tehdään. Puhuttaessa käytetään selkeää ja kovaa ääntä. Hoitaja ohjaa Miisan tuoliin ja lääkäri kertoo mitä toimenpiteessä tehdään. Lääkäri kertoo koko toimenpiteen ajan mitä tehdään. Kertoessaan pysäyttää kaikki koneet minimoidakseen äänihaitat. Toimenpiteen jälkeen Miisa opastetaan odotushuoneeseen, missä taksikuski häntä jo odottelee. 

4. Asiakas: Pirkko

Seuraavana onkin sitten mielenkiintoinen asiakas tulossa, kun Pirkolla on hammastarkastusaika. Pirkko ei meinaa ensin löytää hammashoitolan ovea, jolloin hänen hermonsa kiristyvät. Pirkko on jo valmiiksi päihtynyt, mutta hermostukseen hän hörppäisee pullostaan alkoholia rauhoittaakseen itseään. Vihdoin kuitenkin hän löytää hammashoitolan oven, jossa henkilökunta neuvoo häntä odotustilaan istumaan. Pirkko tiuskaisee kovaan ääneen henkilökunnalle huonoista opasteista hammashoitolan pihalla. 

Hoitaja kutsuu Pirkon hoitohuoneeseen. Pirkko kompuroi päihtyneenä huoneen ovesta sisään, seinistä kiinni pitäen. Hoitaja kehoittaa jättämään ulkovaatteet ja repun naulakkoon. Pirkko ei ole tästä mielissään, ja suhtautuu epäilevästi hoitohenkilökuntaan. Seuraavaksi hoitaja suostuttelee häntä hoitotuoliin, jolloin Pirkko lähtee tallustamaan kohti tuolia. Hoitaja yrittää auttaa tuoliin pääsyssä tukien häntä olkapäästä. Pirkko hermostuu tästä ja tiuskaisee "älä koske!". Hoitaja pahoittelee ja pyytää häntä rauhoittumaan. Pirkko pääsee ominvoimin kuitenkin tuoliin, jolloin tuoli kallistetaan hoitoasentoon. Hän on itse sitä mieltä että ei ole tarvetta suunhoitoon. Hammaslääkäri perustelee miksi on syytä tehdä tarkastus, mutta Pirkko ei meinaa hyväksyä tätä. Vihdoin kun tilanne vähän rauhoittuu tarkastus päästään aloittamaan. 

Pirkolla on vaikeuksia pitää suu auki ja olla rauhassa. Hoitaja rauhoittelee ja kertoo tulevia työvaiheita ennalta. Pirkko ei ymmärrä lääkärin ohjeistuksia hoidon aikana, jolloin hermot kiristyvät entisestään. Mielialat vaihtelevat laidasta laitaan, sillä hetken hän oli jo aivan rauhallinen. Röntgenkuvan otto ei onnistu, sillä Pirkko ei suostu pitämään suussaan kuvapidikettä. Ajan puutteen vuoksi kuva jätetään ottamatta ja siirretään seuraavaan hoitokertaan, sillä hänellä on myös paljon muuta hoidontarvetta. Tutkimuksen aikana Pirkko väsyi tuoliin, eikä hän hoidon päätyttyä meinaa nousta ylös. Hoitohenkilökunta tarjoutuu auttamaan Pirkkoa ylös, mutta hän kieltäytyy avusta. Odotellessa lääkäri kehottaa Pirkkoa vähentämään alkoholin käyttöä, mutta hän ei ota neuvoja kuuleviin korviinsa. Aikataulu rupeaa kiristymään ja seuraavasta ajasta ollaan jo hieman myöhässä. Hoitohenkilökunta pyytää ystävällisesti Pirkkoa siirtymään ajanvaraus luukulle hammashoitolan aulaan ja näyttämään siellä lappua, jonka avulla hän saa uudet tarvittavat ajat. Pirkko kerää tavaransa kainaloon ja matelee hoitohuoneesta ulos muristen mennessään kiukkuisena ja paiskoo oven perässään kiinni. 

5. Asiakas: Kan

Kiinalainen Kan on 45-vuotias turisti, joka on tullut joulunaikaan Suomeen lomalle. Kan on tullut yksin Suomeen, mikä sinänsä on hieman haastavaa, sillä Kan ei osaa Suomea ja englanniksi taittuu ainoa sana: photo, photo... Kun Kan oli ollut reissun päällä noin viisi (5) päivää, kun hän päätti lähteä Tampereen Keskustorin Joulutorille katselemaan ja maistelemaan uusi herkkuja. Päädyttyään yhdelle pienelle makeiskojulle, päätti Kan ostaa jonkinlaisen kovan karamellin, mitä hän ei ole ikinä ennen nähnyt, saatikka sitten maistanut. Laitettuaan karamellin suuhunsa ja puraistuaan kovalla voimalla, Kan:ilta lohkesi etuhampaasta palanen. Hän otti hampaan ja laittoi sen taskuunsa. Heti hotellille päästyään, hän alkoi etsiä lähintä yksityistä hammaslääkäriä, ja ei mennytkään kauaa, kun Kan löysi sopivan hammaslääkärin ja varasi sinne sähköisesti ajan seuraavalle aamulle klo: 8.15. Kan pääsi hammaslääkäriin, jonne hän tuli ilman tulkkia ja myöhästyneen aikataulun takia, ei ollut aikaa tilata tulkkia paikalle, joten hammahoitolassa toimittiiin kielimuurin takia Google kääntäjällä ja elekielellä. Lopuksi toimenpiteen jälkeen, otettiin ylös Kan:in matkavakuutus tiedot, ja lähetetiin lasku perässä. Kan:ille annettiin mukaan lappu, jonka hän voi antaa omalle hammaslääkärilleen kotimaassaan, johon oli kirjattu mitä hänelle ole tehty. 

6. Asiakas: Bob

Bob on 25 vuotias nuori mies ja nykyisin asuu Tampereella ja pelaa ammatikseen koripalloa. Hänen nykyinen joukkueensa on Tampereen pyrintö. Bob on tällähetkellä puolivuotisella sairaslomalla koska hänellä todettiin skitsofrenia. Bob on ollut erittäin epäileväinen siitä asti kun hänellä todettiin skitsofrenia.  Bobin äiti Alice on varannut Bobille ajan tarkastukseen, koska Bob on valitellut hammaskivusta. Alice saattaa Bobin hammaslääkäriin ja jää odottamaan odotusaulaan. Bob kutsutaan nimellä hoitohuoneeseen ja häneltä kysytään kuulumisia, tämänhetkisestä terveydentilasta ja lääkityksestä. Bob pyydetään istumaan hoitotuoliin. Hammaslääkärin ja hoitajan on huomioitava kohdattaessaan skitsofrenikko, että luovat turvallisen ympäristön ilmeillä ja eleillä, ettei Bob olisi niin stressaantunut. 

Suunnittelimme etukäteen että suhtaudumme harhoihin myöntyvästi sekä positiivisesti eikä kiihdytä. Bob istui tuoliin ja tarkastus voitiin aloittaa. Huomioimme työtä tehdessä, että emme ottaneet rtg-kuvia koska skitsofrenikko voi luulla että häntä vakoillaan. Mikäli asiakas ymmärtää sairautensa voi häneltä kysyä suoraan mahdollisista harhoista. Tarkastimme mahdollisimman yksinkertaisesti Bobin hampaat. Pidimme instrumentit loitommalla ettei sattuisi vahinkoa mikäli harhoja tulee ja olo ahdistuu. Huomioimme rauhallisen puheen ja kerroimme koko ajan mitä tapahtuu esim uusien instrumenttien käyttäminen kerrottiin mihin mitäkin käytetään. Loppujen lopuksi Bobin vihlonta johtui hammaskivestä ja Bob oli myöntyväinen hammaskiven poistoon. Hammastarkastus sujui hyvin ja saimme kaikki tehtyä kerralla, ettei tarvinnut varata uutta aikaa. Bob lähti hyvillä mielin hammaslääkäristä Alicen kanssa.

TEHTÄVÄ: Teitte todella hienoja tarinoita! Kun olet lukenut tarinat ja tutustunut linkkeihin niin käy vastaamassa PAKOLLISEEN KYSELYYN

Sahu18: Sorasen perheen monimutkainen arki

Sorasen perheen monimutkainen arki

Tervetuloa seuraamaan Sorasen perheen monimutkaista ja haastavaa arkea. Aluksi meillä oli pelkkä alustava suunnitelma ryhmätyön aiheista ja siihen liittyvistä hahmoista. Pikkuhiljaa aiheet alkoivat hahmottumaan, faktaa löytymään ja tarinat hahmottumaan. Kuten joskus elämässäkin, kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan ja lumipalloefektin myötä ongelmat alkavat kasaantumaan. Onneksi Sorasen perheen mukana on koko ajan työskennellyt oma lähihoitajamme Teemu, joka auttaa arjen eri käänteissä ja monessa muussakin jutussa. Pitkin tarinaa kuulemme Teemun kertomuksia mihin hän perhettä on Tampereen palvelujärjestelmässä ohjannut! Tutustu ryhmätöihin, tarinoihin ja linkkeihin, sekä vastaa tarinan lopussa olevaan pakolliseen kyselyyn. Teitte hauskan tarinan, joten tästä se lähtee...

Miten halu näyttää ja ihastus tuokin isoja ongelmia?

Eetu 15v. kuuluu koulussa viiden nuoren muodostamaan jengiin. Jengi kiusaa koulussa itseään huonompia ja yllyttävät Eetun mukaan kiusaamiseen. Eetu ei oikein välitä muiden kiusaamisesta, mutta koska hän pelkää jäävänsä yksin hän tekee mitä kaverit pyytää. Vapaa-ajalla jengiin liittyy pari lukiolaista, jotka vievät jengin päihteiden salattuun maailmaan. 

Tämä alkoi n. Vuosi sitten, nykyään Eetu viettää viikonloppunsa juoden ja kannabista polttaen sekä ”huonompiaan” kiusaten. Eetua kannustaa juomaan hänen lukioikäinen ihastuksensa johon Eetu yrittää kovasti tehdä vaikutuksen. Eetu on joutunut jo tappeluun todistaakseen tytölle, että on nuoresta iästä kova jätkä. Valitettavasti rohkaisuryypyt eivät auttanut ja Eetu joutui pahoin pahoinpidellyksi hävittyään tappelun. Tappio harmitti Eetua ja hänen ystävänsä suositteli hänelle yksissä illanvietossa kannabiksen kokeilemista rohkaisuksi ja hermojen rauhoittamista varten. 

Eetu on alkanut ymmärtämään oman passiivisuutensa ja ei halua enää lähteä sisältä minnekään muutakuin viikonloppuisin. Arkisin Eetu viettää kaiken vapaa-aikansa pelaten, paetakseen arkeaan. Tavasta on muodostunut hänelle jo hiukan riippuvuus. 

Lähihoitaja Antti: Eetun mieleen on eniten chatit ja keskusteluryhmät, joten ohjataan hänet käyttämään niitä. Kouluongelmiin ohjataan hakemaan apua opettajilta ja kuraattorilta. Jos tilanne ei parane, vanhempia ohjataan hakemaan apua nuoriosasemalta tai A-klinikalta

Kun Kyllikki kohottaa kaulintaan, kaikki tottelee!

Kyllikki on rautainen anoppi, joka asuu perheen lähellä. Kyllikillä on kuitenkin alkanut jo pidempään tulemaan alakuloisuutta, jonka hän näyttää kiukuttelemalla poikansa Jarkon vaimolle. Aina kun Kyllikki näkee Jarkon vaimon alkaa hänellä jostain sielun syövereistä muistumaan vanhat asiat, jotka nostattavat tunteet pintaan. Yhtenä päivänä Kyllikki ei enää jaksa nousta sängystä ja Jarkko vie hänet lääkäriin. Lääkäri tekee M1-lähetteen, koska on hyvin huolissaan hänen voinnista. 

Kyllikki on joutunut osastohoitoon masennuksen seurauksena. Hän on itse epätietoinen tilanteestaan eikä ymmärrrä masennusta sairautena. Kyllikki ei ole valmis muuttamaan elämäntapojensa millään lailla. Itse hän arvio tilanteensa syyksi yksinäisyyden ja sen kun hän joutuu hoitamaan kaikki asiat läheistensä puolesta. Hoitokeinoista hänellä ei ole minkäänlaista tietoa. Hoitokeinoja ovat lääkehoito, psykoterapia ja laitoshoito. Sairaalajaksolla hänelle selitettiin mitä masennus on ja mistä hänen paha olonsa johtuu. 

Kyllikille kerrottiin mahdollisista hoitomuodosta ja niiden toteuttamismenetelmistä. Hän ei kuitenkaan ole samaa mieltä hoitajien kanssa siitä että hänellä oikeasti olisi masennus ja että hän ylipäätään tarvitsisi mitään apua sen hoidossa. Kuitenkin hän tiedostaa oman pahan olosta, koska vanha rakkaus kaivertaa hänen mieltään. Lyhyen osastojakson jälkeen Kyllikki pääsee takaisin kotiin.

Hänen ICD-10 luokituksen mukaan hänen masennuksensa on keskivaikea.Hänen pääoireitansa ovat: 

• Masentunut mieliala suurimman osan aikaa 
• Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen asioihin ,jotka ovat tavallisesti kiinnostaneet
• Unihäiriöt 
• Psykomotorinen muutos (kiihtymys)
• Ruokahalun lisääntyminen 
• Subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus joka voidaan havaita päättämättömyydellä tai jahkailulla 

Lähihoitaja Antti: Kyllikkiä ohjataan hakemaan apua senioripysäkiltä, jossa on ikätovereita ja ammattilaisia. Kerrotaan mahdollisuudesta osallistua yksilö- ja ryhmäkeskusteluihin

Kun tarpeeksi tökkii ja kampeaa, niin seuraukset voi olla kohtalokkaat!

Parz´cal eli tuttavallisemmin Parscal on 35-vuotias kahden lapsen äiti. Hän on ammatiltaan parturi-kampaaja, mutta tällä hetkellä äitiyslomalla. Parscalilla on ollut taipumusta itsetuhoisuuteen nuoruudessa, koska hän ei ole kokenut olleensa tasa-arvoinen muiden kanssa ja tulleensa hyväksytyksi ensimmäisinä vuosinaan Suomessa. Parscalilla on ollut kuormittava elämäntilanne johtuen monista asioista. Hänen 15- vuotiaalla pojallaan on ollut sosiaalisia ongelmia. Ne ovat aiheuttaneet Parscalille äitinä stressiä ja huolta. Siitä asti kun Parscal ja Jarkko ovat menneet naimisiin, on Jarkon äiti Kyllikki ottanut Parscalin silmätikuksi ja puuttunut hänen elämäänsä jatkuvasti. Kyllikki on Jarkon huomaamatta kiusannut Parscalia monin eri tavoin. Kyllikki on antanut Parscalin jatkuvasti ymmärtää että hän ei ole tervetullut perheeseen eikä riittävän hyvä Jarkolle ihonvärinsä ja taustansa vuoksi. 

Kyllikillä on todettu masennus, josta on luultavasti osittain johtunut myös pahan olon purkaminen Parscaliin. Kyllikki on joutunut osastohoitoon ja Jarkollekin on alkanut paljastua Kyllikin käytös Parscalia kohtaan. Pitkään jatkunut kiusaaminen Kyllikin toimesta ja pojan ongelmat ovat laukaisseet Parscalin itsetuhoisuuden jo jokin aika sitten ja hänellä on ollut itsetuhoisia ajatuksia jo muutaman kuukauden. Parscalin pahaolo purkaantui yhtenä iltana niin, että hän päätti toteuttaa pitkään jatkuneet itsetuhoiset ajatukset. Hän otti alkoholia ja paljon kipulääkkeitä. Jarkko kuitenkin ehti soittaa ambulanssin tarpeeksi ajoissa ja Parscal pääsi sairaalaan. 

Kun Parscal on sairaalassa palannut tajuihinsa, on hän hyvin hoitokielteinen ja hänen on hyvin vaikea hyväksyä tilaansa. Hoitohenkilökunta kuitenkin katsoo parhaaksi, että Parscal menee osastohoitoon, koska on vaaraksi itselleen kotonaan. Hän on akuuttipsykiatrian osastolla hoidossa kaksi viikkoa. Tämän jälkeen Parscal jatkaa viikottaista terapiassa käyntiä.

Lähihoitaja Antti: Parz'calille kerrotaan, että jos on itsetuhoisia ajatuksia, kannattaa käydä terveyskeskuksessa juttelemassa lääkärille, joka tekee tarvittaessa lähetteen psykiatrille. Kerrotaan valtakunnallisesta kriisipuhelimesta, johon voi soittaa arkisin klo 9-7 ja viikonloppuisin sekä juhlapyhinä klo 15-07

Kun Jarkko turvaa kansalaisia, on siinä aina vaaran elementit läsnä.

Jarkko lähti normaaliin tapaansa töihin 1.4 tiistaina, aamuvuoroon. Työpäivä sujui rauhallisesti, kunnes Jarkon partio sai hälytyksen mahdollisesta rattijuoposta Tampellan alueella. Jarkon partion tehtävänä oli kiertää eri reittiä jota rattijuoppo ajoi, ja mennä asettamaan piikkimatto tielle. Kun piikkimatto oli valmiina, rattijuoppo lähestyi heitä kovaa vauhtia, aikomuksenani kiertää mattoa. Jarkko ei ehtinyt väistää, vaan rattijuoppo ajoi hänen yli, aiheuttaen vakavat vammat. Kuskin nopeudeksi mitattiin 110 km/h. Huumepikatesti näytti positiivista amfetamiinille. Valitettavasti Jarkko menehtyi saamiinsa vammoihin ambulanssissa, matkalla sairaalaan.

Parz'cal on Justiinan kanssa kotona, Eetu koulussa ja Kyllikki on tullut vierailulle leipomaan lapsille korvapuusteja.  Ovikello soi, ja oven takana seisoo Sisä- Suomen poliisilaitoksen päällikkö Timo Vuola (Jarkon pomo). Joka tuo suru-uutisen Sorasten perheelle. Parz´cal päästää miehen sisään ja istuu sovalle miehen käskystä. Kyllikki saapuu keittiöstä olohuoneeseen kuultuaan Parz´calin lohduttoman itkun. Kyllikillekin käy ilmi Jarkon kuolema. 

Antti saapuu seuraavana päivänä perheen kotiin kuultuaan suru-uutisen. Kyllikki avaa oven Parz´calin istuessa hiljaa olohuoneessa. Kyllikki on jäänyt hoitamaan lapsia, sillä Parz´cal ei ole siihen pystynyt. Kyllikki pyytää Antilta apua suru-uutisten kertomiseen Eetulle, sillä hän ei tiedä miten itse kertoisi asian. Kyllikki ja Antti menevät Eetun huoneeseen kertomaan kyseisen asian. Antti soittaa kriisiapua perheelle, jotka saapuvat muutamaa tuntia myöhemmin tukemaan perhettä. Kyllikki torjui tarjotun avun, ja kertoi pärjäävänsä yksin.

Seuraavalla viikolla vietetään Jarkon hautajaisia. Kyllikki on suunnitellut pojalleen hautajaiset yksin, sillä Parz´calista ei ole ollut apua. Parz´calista on tullut itsetuhoisempi hautajaisten lähestyessä. Antti on vieraillut perheen luona useita kertoja viikossa tukemassa perhettä ja varsinkin Parz´calia. Antin käyntien avulla Parz´cal on saanut elämän haluaan takaisin. Kyllikki syyttää Parz’calia lasten heitteille jätöstä, hänen mielestään Parz´calilla ei ole oikeutta olla huomioimatta lapsien tarpeita oman surunsa takia, sillä Jarkko ei olisi ikinä samassa tilanteessa tehnyt Parz´calin tavoin. Parz´calin ja Kyllikin välit huononevat entisestään. Lapset viettävät enemmän aikaa Kyllikin luona, sillä tunnelma kotona on erittäin kireä. Antti on järjestänyt Parz´calille psykologin säännölliset käynti ajat, jotka ovat jonkin verran auttaneet. 

Parz´cal käy säännöllisesti psykologilla, joka on auttanut häntä hyväksymään Jarkon menetyksen. Hän viettää enemmän aikaa lastensa kanssa, koska Kyllikki on uhannut muuten hakea itselleen lasten huoltajuutta. Kyllikki on lopulta uskaltautunut kertomaan  Parz´calille hänen syvien tunteidensa syitä ja miksi hän on purkanut niitä häneen. Kyllikillä oli 60-luvulla kesäromanssi kun hän oli avustustyöntekijänä Namibiassa. Suhde kuitenkin päättyi, eikä hän ole päässyt siitä oikein vieläkään ylitse. Kyllikki on ihana iloinen itsensä ja vierailee Sorasten luona joka päivä, leipoen ja vahtien lapsia. Eetu on hyväksynyt asian nopean kriisiavun avulla ja vierailee säännöllisesti Kyllikin kanssa Jarkon haudalla. Pikku Justiina kyselee isänsä perään, mutta on oppinut, ettei isä tule enää kotiin.

Lähihoitaja Antti: Jarkon kuoleman johdosta ohjataan ottamaan yhteyttä sosiaalipäivystyksen, jos tarvitsee kiireellistä apua. Ohjataan koko perhe jälkipuinti, jolla ehkäistään kriisin aiheuttamia jälkireaktioita. Sosiaalipäivystys puh. 0408062606

Kuka auttaa auttajaa?

Kaiken tapahtumien jälkeen Antti hakeutui työnohjaukseen. Jarkon kuoltua, Eetun koulu ongelmien ja päihde ja peliriippuvuuden sekä parz’cal itsetuhoisuutena ja Kyllikin masentuneisuuden jälkeen. Työn ohjauksessa Antti kertoi tapahtumaketjusta ja työnohjaajan neuvoivat ja tuki Anttia. Antti käy työn ohjauksessa 4 viikon ajan kerran viikossa. Antti voi saada neuvoja ja motivaatiota miten toteuttaa työtä arjessa Sorasten perheessä.

Kaiken tapahtuneen jälkeen Anttia jäi eniten vaivaamaan Eetun tulevaisuus. Antti alkoi ohjauksessa puhumaan Eetun ongelmista ja miten alkuun yritti tilannetta ratkoa. Ohjaaja loi samankaltaisen tapauksen ja alkoi ratkoa Antin kanssa tapausta. Tämä opetti Antille uusia näkemyksiä tilanteesta kuinka hoitaa asiaa tulevaisuudessa, myös uusia menetelmiä Eetun kanssa. Työnohjauksen loputtua Antti oli itsevarmempi ja pystyi hyödyntämään työnohjauksessa saatuja työmenetelmiä. Antti suosittelee samassa tilanteessa olevia hoitajia hakemaan työnohjaukseen.

Lopuksi vielä kooste miten Lähihoitajamme Antti eri tilanteissa lähti hakemaan apua perheelle.

Miten tarina sitten päättyi?

Vuoden kuluttua Jarkon kuolemasta Kyllikki on saanut apua yksinäisyyteen senioripysäkiltä ja on saanut muutaman ystävän, joiden kanssa viettää vapaa-aikaa.Parz'cal hukuttaa suruaan aluksi viiniin, jonka seurauksena Kyllikki on uhannut huostaanotolla, koska hän ei pysty huolehtimaan niin pienestä lapsesta. Eetu on vuoden aikana ongelmien ratkaisemisen ohella löytänyt keskusteluryhmässä rakkauden. Hänen nimensä on Hermanni. Hän asuu vielä äidillään, mutta tykkää viettää aikaa Kyllikin luona, koska ei halua katsella äitinsä juomista.

TEHTÄVÄ:

HUHHUH! Olipa hienosti toteutettu tarina! :D Kun olet lukenut tarinat, katsonut ryhmätyöt ja tutustunut tarkasti linkkeihin, niin käy vastaamassa PAKOLLISEEN KYSELYYN!